Jännitehystereesin ilmiö tapahtuu, kun litium-akku purkautuu suurella virralla pitkäaikaisen pienen virran tai pitkäaikaisen staattisen varastoinnin jälkeen.
2SOCl2 + 4Li → 4LiCl + SO2 + S
Litium-akku on ei-ladattava litiummetalliakku, jonka elektrolyytti ja katodimateriaali ovat tionyylikloridia. Kun litiummetallin ja tionyylikloridin reaktioaika tuottaa litiumkloridioksidituotetta, joka kiinnittyy litiummetallioksidin pintaan. Tätä kutsutaan oksidikalvoksi (jota kutsutaan myös passivointikalvoksi). Oksidikalvokerros estää nopean reaktion jatkumisen. Toisin sanoen tämä litiummetallin katodin oksidikalvokerros suojaa akkua, minkä vuoksi akulla on pitkä varastointiaika.


Litiumkloridisuojakalvon muodostumisen jälkeen sisäinen pysäytysreaktio on vain suhteellinen, ei absoluuttinen, riippumatta siitä, soveltuuko akku suurivirtapurkaustehoon vai pienivirtapurkaustehoon. Niin kauan kuin akku on ollut staattinen, sisäinen hidas kemiallinen reaktio saa passivointikalvon vähitellen paksuuntumaan. Passivointikalvon muodostuminen muuttaa litiumpohjaisen akun sisäistä vastusta ajan myötä.
Passivointikalvon muodostuminen tekee litium-akun vuotuisesta itsepurkautumisnopeudesta hyvin pienen huoneenlämmössä (energiatyyppi alle 1%, tehotyyppi alle 2%). Yhdessä litium-akun energiatiheyden kanssa, joka on jopa 700 Wh/kg, litiumtionyylikloridiakku on tullut ehdottomaksi tähtituotteeksi esineiden internetin vähän virtaa kuluttavien ja pitkäikäisten sovellusten alalla.
Tällä hetkellä litium-akun viiveilmiötä ei voida täysin ratkaista sisäisen kaavan avulla, mutta se voidaan poistaa käytännön sovelluksissa joillakin menetelmillä. Esimerkiksi ER14505M voidaan aktivoida purkamalla se 15-ω vastuksella 10-20 minuuttia ennen käyttöä, jos sitä on säilytetty puoli vuotta.
Muita pitkäaikaiseen säilytykseen tarkoitettuja litiumparistoja, jotka poistavat viiveen ja vastaavat turvallisuusresistanssin kokoa ja purkausaikaa, saat lisätietoja Langshengiltä.